Podcastin jäljillä, osa 1
Podcast on käsitteenä kuin avaruus – kaikki tietävät mitä se tarkoittaa, kunnes se pitää määritellä. Podcastien tekemisen värikästä multiversumia valottavan sarjan ensimmäisessä osassa etsimme vastausta ajan ja avaruuden mysteerien lisäksi siihen, mitä “podcast” formaattina tarkoittaa, ja millaisia maailmoja sen kautta on mahdollista luoda.
Tuomas Skopa työskenteli Pyyn metsä -dokumentin äänisuunnittelijana. Tässä kirjoituksessa hän kuljeskelee kaupungeissa, kysyy suuren kysymyksen: ”Mitkä lajit säilyvät hengissä?” ja hämmentyy siitä, miten teräksinen satuolento T800 saattaa joskus liikuttaa meitä enemmän kuin pyy. Vieraillessani vuosia sitten berliiniläisessä pikkugallerioiden sokkelossa näin viivan. Se oli pitkä musta jana, joka kiersi tyhjän gallerian valaistuja seiniä pitkin. Siellä täällä […]
Keväällä 2020 suoritettiin etäopiskelun kansallinen ihmiskoe, kun koulut zoomasivat kertarysäyksellä opetussuunnitelmansa nettiin. Ilman tuhansien vuosien pohjatyötä koulutuksen pikainen uudelleenorganisointi olisi ollut huomattavasti kivuliaampaa. Anttoni Palm pohtii kirjoitussarjassaan verkkopedagogiikan tulevaisuutta.
Seurasimme energisen ja taidokkaan hybridin äänityksiä studiossamme ja sukelsimme hetkeksi myös FAIA:n jäsenten ajatuksiin musiikin taustalla.
Taiteellinen podcast-tuotanto – vapaasti laiduntava teos, osa 2
Tässä blogisarjan osassa tutustumme Naisen kosto -podcastin esimerkin kautta siihen, miten podcasteja tehdään Artlabilla. Millaiset ajatukset inspiroivat tekemistämme? Miten työryhmä toimii parhaimmillaan ja millaisen filosofian pohjalta äänidraaman työtavat muodostuvat?
Artistikaari on yhtyeitä ja artisteja varten luotu kokonaisuus, jonka alkaessa sekä tuotettava että tuottaja tietävät pääsevänsä hyviin käsiin. Emme tyydy myymään pelkkiä seiniä ja mikrofoneja. Haluamme tarjota artisteillemme kokonaisvaltaisen tuen esituotannosta jälkituotantoon, pitäen kokonaisuuden tiiviisti Artlabin tuottajan hellässä ohjauksessa. Haemme Artistikaareen yhtyeitä ja artisteja, jotka ymmärtävät taiteellisen tuottajan roolin levynteossa. Hyvä musiikkituottaja pitää levynteon kustannukset hallinnassa, kun studiossa […]
Tykkään työskennellä näkemyksellisten ihmisten kanssa. Kun lähtee juttuun mukaan, sen tekee mielellään koko sydämellään tai siirtyy katsomon puolelle. Ainoa synti on olla tylsä. On pakko paljastaa itsensä ennemmin tai myöhemmin, joten se on parasta tehdä heti kättelyssä, ettei tuhlaa fanien aikaa.
Haluan jakaa tuottamieni artistien kanssa samanlaiset arvot ja ajatusmaailman. Projekti, jossa on iloisia tyyppejä ja jollain on visio. Musiikista tykkääminen helpottaa, mutta ei myöskään lähtökohtaisesti tarvitse olla kyseisen musatyylin suurkuluttaja. Silloin pystyy myös vaikuttamaan musiikkiin, make the best out of it. Mukautumiskyky tulee tässäkin, sehän on nimenomaan sitä. Vaikka olisi erilaisia tyyppejä kuin itse, silti kaikista projekteista aina löytää sen jonkun jutun jota fiilistelee.
Tutustun aina artisteihin ennen tuotannon aloittamista ihan vain kahvitellen ja turisten niitä näitä. Haluan ymmärtää heidän menneisyytensä, persoonallisuutensa, taitotasonsa ja tavoitteensa. Jotta osaa saattaa yhtyeen sinne, minne he haluavat mennä, pitää ensin tietää mistä he ponnistavat. Ymmärtääkseen tulevaisuutta pitää ymmärtää historiaa.
BBC teki radiokuunnelman alkuperäisen elokuvan käsikirjoituksen pohjalta ja nyt tämä tarina on käännetty suomeksi. Artlab varautuu tuntemattomaan. Edessä on äänitys (Ville Liukkonen), editointi (Ville-Matti Koskiniemi), musiikin sävellys (Max Lilja), äänisuunnittelu sekä miksaus (Tuomas Skopa) ja tarina voi alkaa…
DJ ja yhteisöpedagogi Matti Kemi, 31 sekä etnologi Juha Kumara toteuttivat unelmansa: he syvensivät kokemustaan saunomisesta ja polkivat kuukauden ajan löylyistä toiseen halki eteläisen Suomen. Saunan kutsu – pyöräretki puhtauteen -podcast esittelee saunoja, saunaperinteitä ja -rituaaleja. Äänisuunnittelijamme Jussi Liukkonen kirjoittaa ajatuksiaan podcastin tekemisestä.
Sydän, sydämeltä ilmestyi keväällä 2018 albumi Keskiyöllä, jonkavalmistumisen ja julkaisun yhteydessä tapahtui monenlaisia käänteitä. Musiikkituotannon lisäksi pohditaan säveltämisen ja sanoittamisen vaiheita sekä bändissä soittamisen ihanuutta ja kauheutta. Mukana on demoja, videoita, WhatsApp-keskusteluja, päiväkirjamerkintöjä ja havaintoja elämästä, kuolemasta ja musiikista.
Kuvanveistäjä Emil Wikström (1864-1942) oli yksi merkittävimmistä Suomen taiteen kultakauden taiteilijoista. Suuri yleisö tuntee hänet Helsingin rautatieaseman pääovea reunustavien Lyhdynkantajien (1914) tekijänä, mutta todellisuudessa Wikströmin todellinen magnum opus on Artlabin Peilisalissa lepäävä piano nro 816.
Salora-televisio oli synonyymi suomalaiselle kodinelektroniikalle. 60- ja 70-luvuilla lähes jokainen Suomessa myyty televisiovastaanotin oli Saloran käsialaa. Yritys ajautui kuitenkin rahoituskriisiin vuonna 1977 ostettuaan suuren öljytankkerin sekä investoituaan Swazimaan televisiotehtaaseen.
Artlabilta kuitenkin löytyy alkuperäisen kuvaputki-Saloran lisäksi Suomen ensimmäinen 8-bittinen Nintendo.
Birger Johannes Kaipiainen oli Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä ja tunnetuimpia keramiikkataiteilijoita; hänen työnsä oli osa Suomen modernin taideteollisuuden maailmanvalloitusta.
Miten Kaipiaisen puhelin päätyi Artlabin mikrofoniksi?
Artlabia olo- ja paikoin myös leikki- ja makuuhuoneena käyttävän sekalaisen taiteilijalauman mukana kulkeutuvia koneita, soittimia ja taideteoksia löytyy mittava määrä Läbin nurkista. Arkistoistamme löytyy mm. lukuisten taiteilijoiden teoksia, muinaisia soittimia sekä Jussi “Pauno” Liukkosen rakentamia ääniprosessoreita. Välillä joku ymmärtää myös viedä roskat.
Arklab-juttusarja kerää näiden esineiden tarinat yhteen. Vaikka kertovan kynä saattaa joskus läbiläisittäin lähteä lentoon, pyrimme pitämään tekstit mahdollisimman totuudenmukaisina ja alkuperälleen uskollisina. Onhan kyseessä tärkeä osa Suomen kansallisperintöä.
Mitä studioaika maksaa -blogisarjan toisessa osassa avasimme tuotettavaksi tulleen bändin artistikaarta, mitä kaikkea Artlabin taiteellinen tuotanto voi sisältää ja kuinka kauan eri työvaiheisiin saattaa mennä. Kolmannessa osassa puhumme äänitystilan vaikutuksesta lopputulokseen.
Tässä sarjan toisessa osassa avaamme tyypillistä artistikaarta vaihe vaiheelta. Esimerkkinä käytettäköön bändiä, joka halusi studiopäivien lisäksi koko Artlab-paketin esituotannosta levynkansiin ja promokuviin. Dokumentoimme projektin vaiheet ja kestot taiteellisen riittävällä tarkkuudella. Asiat kannattanee nimetä, jotta niistä on helpompi keskustella, joten kutsukaamme tätä esimerkkiyhtyettä nimellä “Dimensiolähettiläät”.
Mikä on äänitysstudion hinta ja mitä siellä tehdään? Mitä äänitysstudiopalvelu sisältää? Mitä eroa on ääniteknologilla ja tuottajalla? Kuinka monta tuntia ammattimaisen äänitteen tuottaminen vaatii studion työntekijältä? Toisaalta, kuinka paljon työtä bändiltä tai artistilta vaaditaan, jotta studioon lähteminen on ylipäätään järkevää? Pitääkö sen olla?