">Miten podcasteja tehdään? — Artlab

Miten podcasteja tehdään?

Taiteellinen podcast-tuotanto – vapaasti laiduntava teos, osa 2

Tässä blogisarjan osassa tutustumme Naisen kosto -podcastin esimerkin kautta siihen, miten podcasteja tehdään Artlabilla. Millaiset ajatukset inspiroivat tekemistämme? Miten työryhmä toimii parhaimmillaan ja millaisen filosofian pohjalta äänidraaman työtavat muodostuvat?

Kiinnostaako aihe? Podcast-sivumme löydät täältä.

Naisen koston äänitykset jalkautuneena Helsingin yliopiston kirjastoon.
Naisen koston äänitykset jalkautuneena Helsingin yliopiston kirjastoon

Podcastin tekemiseen vaadittava välineistö ja osaaminen riippuvat siitä, millaista sisältöä ja genretyyppiä ollaan toteuttamassa. Puheohjelman tuotannossa voi riittää, että juontaja painaa nauhurin punaista nappia, kun taas äänidraamaa sisältävä sarja saattaa vaatia monikymmenhenkisen tekijäryhmän taustalleen.

Podcastien universumissa tekotapoja on yhtä monia kuin tekijöitä tai podcasteja. Naisen kosto -podcastsarja on Artlabin ja Aapa Productionsin yhteistuotanto, joka yhdistelee vaikutteita eri genreistä, formaateista ja äänellisen ilmaisun tavoista. Ohjaaja Suvi Tuuli Katajan luotsaaman sarjan ennakkoluulottomuus ja kokeilunhaluisuus eivät rajoitu pelkkään sisältöön tai lopputulokseen. “Tuntui tärkeältä puhaltaa pölyt pois perinteisten tuotantoprosessien ja työryhmämallien tomuisista holveista ja pohtia ohjaajan vastuu uudella tavalla”, Suvi Tuuli sanoo.

Työryhmän taikaa

Artlabin seinien sisältä löytyy osaajia joka lähtöön. Ilmaisussa ja sisällöntuotannossa on helppoa mennä pitkälle, kun kaikki eri alueiden asiantuntijat löytyvät saman katon alta. Tämä mahdollistaa myös vauhdikkaan reagoimisen teoksen eri osien vastuuhenkilöiden välillä teoksen eri työvaiheissa.

“Tämmöinen synergia on tosi suuri etu. Reagoiminen on tosi nopeaa ja tekeminen hyvin luovaa ja intuitiivista. Naisen kostoa tehdessä on tuntunut ylelliseltä, että voidaan vaikka heittää säveltäjälle toiveita ja sieltä tulee samana iltana joku ehdotus, joka on parempi kuin mitä oltaisiin voitu kuvitella”, kuvailee Naisen koston äänisuunnittelija, Tuomas Skopa.

Spleinausta vai blaastausta?

Työtapojen filosofiaa

On helppo ajatella, että “mitä tehdään?” ja “miten tehdään?” ovat työprosessissa lineaarisesti toisiaan seuraavia kysymyksiä. Vaikutussuhde tekemisen tavan ja lopputuloksen suhteen on kuitenkin vastavuoroinen. Naisen koston käsikirjoittanut parivaljakko, Aapa Productionsin Elli Salo ja Suvi Tuuli Kataja, ovat lukuisten yhteisten projektien ohessa ehtineet miettiä podcasteihin liittyvää luovaa prosessia.

“Konkreettisten työtapojen pohtiminen on tärkeää, koska siinä ei ole kyse pelkästään työjärjestyksestä, vaan työtavat heijastuvat lopputulokseen laadullisena ominaisuutena. Naisen kosto -sarjassa on osia, jotka on kirjoitettu tosi nopeasti, ja se myös heijastuu lopputuloksen nopeatempoisuudessa. Nopeasti tekemistä ei voi yleistää itseisarvoksi, mutta tässä tyylissä ja nimenomaisessa podcastissa – ja dynamiikassa mitä meillä on – se voi palvella päämäärää”, Elli hahmottelee.

Elli ja Suvi Tuuli työskentelevät tiiviinä tiiminä, jossa toinen ottaa työn alla kulloinkin olevasta teoksesta päävastuun. Osa työvaiheista on jaettuja. Se, että parista toinen ei ole kaikissa työvaiheissa mukana, on tietoinen valinta, joka säilyttää tuoreen näkökulman materiaaliin.

Teos keskiössä

Tuomaksen mukaan ohjaajan roolia oli Naisen kostossa hämärrytetty perinteisiin työryhmämalleihin verrattuna. Osittain tästä syystä tekoprosessi oli poikkeuksellisen epähierarkinen ja demokraattinen. 

“Mun vastuu on ollut kannatella, analysoida ja leipoa kokonaisuutta koko ajan, jotta muut voi keskittyä vapaasti tekemään omaa osuuttaan. Ohjaaja on lopulta se, joka mahdollistaa, että teos on muidenkin kosketeltavissa”, Suvi Tuuli kuvailee ohjaajan asemaa työmallissa, jossa ohjaajan sijaan teos on keskiössä.

Työryhmä ohjaaja Suvi Tuulin ohjauksessa metsän keskellä.

Parhaassa tapauksessa vapaasti laiduntanut teos kulkeutuu mielikuvituksellisemmille poluille kuin sen tekijät olisivat osanneet itsekään arvata. On kuitenkin tärkeää pitää huolta, ettei päädytä liiallisiin kompromisseihin, jotka latistavat lopputuloksen. 

Naisen kostossa perinteisten roolien rajoja myös ylitettiin monella tavalla. Äänisuunnittelija Skopa näytteli sarjassa toista pääroolia ja nauhoituspäivien keskellä tuottaja asetteli mikkejä paikoilleen, ohjaaja hyppäsi näyttelijäksi ja äänisuunnittelija ohjaajaksi.

Hauskaa, mutta ei pelkän hauskan vuoksi

Ellin ja Suvi Tuulin metodeihin kuuluu hauskanpito. Metodiin täytyy sisältyy myös kriittinen arvio siitä, avautuuko esimerkiksi äänityksissä syntynyt vitsi kuulijalle. Jos tekijöillä on hauskaa, se on kuitenkin usein merkki siitä, että prosessi on oikeilla jäljillä. Naisen koston toteutuksessa tekemisestä pääsi nauttimaan säveltäjä Jussi Liukkonen.

“Koston kohdalla mä olin tosi varma siitä, mitä haluan tehdä. Lähdin siinä tosi itsekkäistä lähtökohdista, että halusin soittaa rumpuja. Päätin, että pistetään perkele setti pystyyn ja soitetaan. Tekemisen kuuluu tuntua hyvältä – jos tulee idea ja intuitio siitä, mitä haluaa tehdä, niin sitä kannattaa seurata”, säveltäjä Jussi kuvailee.

Jussi pitämässä hauskaa rumpusetin takana
Ota yhteyttä podcast-tiimimme tästä

Blogisarjan seuraavassa osassa päästään sukeltamaan kenttä-äänitysten vaiheikkaisiin sattumuksiin. Lisäksi saadaan katsaus siihen, kuinka ääniteos päätyy paperilta leikkauspöydälle.