"> Miten podcasteja tehdään? — Artlab

Miten podcasteja tehdään?

Podcastin jäljillä, osa 1

Podcast on käsitteenä kuin avaruus – kaikki tietävät mitä se tarkoittaa, kunnes se pitää määritellä. Podcastien tekemisen värikästä multiversumia valottavan sarjan ensimmäisessä osassa etsimme vastausta ajan ja avaruuden mysteerien lisäksi siihen, mitä “podcast” formaattina tarkoittaa, ja millaisia maailmoja sen kautta on mahdollista luoda.

Kiinnostaako aihe? Podcast-sivumme löydät täältä.

Artlabin podcast-hetki

Yksinkertaisimmillaan määriteltynä podcast on itsenäinen audio tai audiosarja, joka julkaistaan verkossa. Moni ajattelee podcasteja ensisijaisesti keskusteluohjelmina, mutta niiden sisältö voi olla mitä tahansa yhden tai usean juontajan keskusteluohjelmasta käsikirjoitettuun, näyteltyyn ja äänisuunniteltuun draamatuotantoon.

Tulenarkaa materiaalia

Podcast on sisällöltään ja muodoltaan radiossa lähetettävää ohjelmaa eli broadcastia vapaampi. Koska se ei ole osa ohjelmavirtaa tai kanavan linjaa, sitä ei rajaa esimerkiksi ohjelmapaikan pituus. Sen ei tarvitse miellyttää mahdollisimman suurta yleisöä, sillä toisin kuin radiossa, kuuntelija itse valitsee podcastin, jota kuuntelee. 

“Se, että ihmiset hakeutuvat itse podcastien pariin tarkoittaa, että tekijöillä on mahdollisuus tehdä paljon persoonallisempaa kamaa. Tulenarkaa materiaalia tai vahvoja mielipiteitä ei tarvitse pelätä samalla tavalla kuin vaikkapa radioaalloilla”, kuvailee Artlabilla podcasteja äänisuunnitteleva Tuomas Skopa. Tuomaksen kädenjälkeä kuullaan esimerkiksi Manaaja- ja Naisen kosto -sarjoissa sekä Laulu turvattomalle -radiofeaturessa.

Avaruuteen kesken aamukahvin

Podcast-formaatin viehätys perustuu sen tarjoamaan vapauteen. Se voi rakentaa ketään kumartelematta täysin omanlaisen audiomaailmansa perinteisistä rajoitteista piittaamatta. Alun metaforaan palataksemme: avaruuden lailla podcast voi pitää sisällään [lähes(?)] mitä tahansa.

“Podcast voi olla mitä vain. Audio on formaattina lähes rajaton, mutta sen rajattomuutta hyödynnetään edelleen harmillisen vähän,” pohtii Radio Sodomaa ja Uniraatia tehnyt Suvi Tuuli Kataja, jonka ääniteos ”Kun nukut, minä valvon” palkittiin 2019 yhteispohjoismaisessa Shortdox-audiokilpailussa. Suvi Tuuli käsikirjoittaa, ohjaa, äänisuunnittelee sekä antaa äänensä podcasteille – ja toisinaan tekee tätä kaikkea yhden kohtauksen aikana.

Tämänhetkisessä podcast-tarjonnassa korostuu puheohjelmamainen tyyli, mutta audiokerronta voi olla paljon muutakin. Audio on kevyt, nopea ja edullinen tapa tehdä laadukasta sisältöä ja taidetta perinteisistä rajoista välittämättä. 

Darth Vader podcast-hahmona
Darth Vader tekemässä esiintymistä Naisen kosto -podcast-sarjassa

“Audiodraamassa ei ole temppu eikä mikään lähteä avaruuteen kesken aamukahvin. Puheohjelma voidaan rakentaa musikaaliksi. Essee voi olla sinfonia. Radiolähetystä voidaan lähettää kuvitteellisesti vaikka helvetistä. Rap-musiikki voi olla osa akateemisen sisällön avaamista kuulijalähtöisemmäksi”, Suvi Tuuli maalailee audion tarjoamia mahdollisuuksia.

Genrerajat auki

Podcastien kentällä tyylilajien rajoja on mahdollista hämärtää ja sulauttaa useampi genre luovasti toisiinsa. Vaikutteita voi ottaa niin radiosta, elokuvasta, runoudesta, spoken wordistä kuin vaikkapa kuvataiteesta. 

“Podcastissa kiehtoo mahdollisuus genreajattelun unohtamiseen – että jos sulla on vaikka genret dokumentti ja fiktio, niin miksei niitä voi yhdistää. Kiinnostavaa aihetta voi tutkia dokumentaarisesti niin, että siihen on yhdistetty fiktiivisiä kerroksia tai draamaa. Itseäni kiinnostaa se, että valotetaan tiettyä aihetta monesta esteettisestä ja filosofisesta näkökulmasta ilman, että tarvitsee ajatella, että nyt tehdään dokumentaarista radiota”, luonnehtii Tuomas.

“Audiokerronnan keinot perustuvat laajaan äänien kulttuuriin, joka sisältää musiikkia, suullisen perinteen keinoja, äänteitä, rytmejä, tunnelmia, ääniassosiaatiota, äänimaisemia ja psykologiaa. Kun nämä audiokerronnan keinot yhdistetään podcast-formaatin vapauteen, on mahdollista luoda uudenlaisia laadukkaita ja kunnianhimoisia audioteoksia sekä -ohjelmia”, Suvi Tuuli kertoo.

Toinen käsi pimeydessä

Artlab toteuttaa podcast-tuotannoissaan sisällöltään ja tuotannoltaan laadukkaita puheohjelmia, dokumentteja ja draamaa. Erityisosaamisaluettamme ovat perinteisiä genrerajoja haastavat tuotannot, joissa tieteellistä, yhteiskunnallista ja ajankohtaista tietoa on elävöitetty draaman ja äänitaiteen keinoin.

“Artlabilla tehdään myös sellaista ilmaisua, joka poikkeaa suurimmasta valtavirrasta. Me pyritään kokeilemaan paljon uusia tekniikoita ja työtapoja. Diggaan itse siitä, että voi mennä syvälle asioihin, kokeilla uusia juttuja ja ottaa riskejäkin. Välillä mennään toinen käsi pimeydessä”, Tuomas fiilistelee.

Uuden kokeileminen voi olla esimerkiksi uusia tekniikoita, kuten binauraalisuutta ja kenttä-äänityksiä tai tuttujen elementtien ennakkoluulotonta yhdistelyä odottamattomin tavoin. Parhaimmillaan podcastin tekeminen synnyttää uniikkia äänitaidetta, joka muodostuu yhteisen projektin lopputuloksena.

Ota yhteyttä podcast-tiimimme tästä

Sarjan seuraavassa osassa esittelemme Artlabin podcast-työryhmän sekä raotamme salaisuuksien verhoa kertomalla, miten podcastimme syntyvät.